Matkalla, kirjoituksia karjalaisen matkailun historiasta

Kuvaus

Toim. Jani Karhu.

Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys 2020, 182 s.
​

Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen 20. vuosikirja Matkalla, kirjoituksia karjalaisen matkailun historiasta, haastaa lukijan pohtimaan matkailun ja ihmisten liikkumisen merkitystä ja eri ilmenemismuotoja. Matkalla – avaa kutkuttavia näköaloja karjalaisen matkailun historiaan. Artikkelit johdattavat lukijan Kolin vaaroilta mustan matkailun synkkiin tunnelmiin, Salomonin temppelin mysteereihin, luostarin hartauteen ja aina Siperian hyisille aroille. Karjalasta on lähdetty lähelle ja kauas, Karjalaan on tultu läheltä ja kaukaa.

Kirjaan on koottu kuusi mielenkiintoista artikkelia, jotka osoittavat kuinka matkailu voi olla työtä, intohimoa, bisnestä, kulttuuria, politiikkaa eri muodoissaan ja virkistävää seikkailua.Teos on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa matkaillaan ennen kaikkea Pohjois-Karjalassa. Kirjan aloittavassa artikkelissa Asko Saarelainen esittelee ja arvioi Kolin matkailuhistorian alkuvaiheita sekä Koli-matkailun merkittävyyttä suhteessa aikansa matkailuun muualla Suomessa.

Seuraavassa artikkelissa Sirpa Sulopuisto esittelee Pohjois-Karjalan matkailun tärkeitä kehittämishankkeita: Parppeinvaara Ilomantsissa, Kolin lomakaupunkisuunnitelma 1970-luvulta, sekä Nurmeksen Bomba edustavat oivallisesti niitä teemoja, joiden varaan Pohjois-Karjalan matkailua on rakennettu. 

Ensimmäisen osion viimeinen artikkeli on maakunnallisen matkailuhistorian osalta uusi avaus. Ismo Björn ja Jani Karhu asettavat paikallisen matkailun kansainvälisesti yhä suositumman Mustan matkailun kuolemaa ja tuskaa syleilevään viitekehykseen.

Teoksen toisessa osassa matkaillaan maakunnan ulkopuolella. Osion aloittaa Yuri Shikalovin neuvostovenäjälle suuntautunutta trokausmatkailua esittelevä artikkeli. Shikalov tuo esille, kuinka yksi aikansa merkittävistä turismi-ilmiöistä sai alkunsa, ja kuinka se lopulta olosuhteiden muututtua hiipui.

Sari Hirvonen puolestaan esittelee ja arvioi vanhan Valamon turismimatkailun kehitystä vuodesta 1910 vuoteen 1939. Hirvosen artikkeli osoittaa, kuinka luostari joutui Suomen itsenäistyttyä muuttamaan toimintaansa turismia suosivaksi aikaisemman pyhiinvaellusmatkailun sijaan. 

Kirjan päättää Seppo Sivosen oivallinen katsaus kahden karjalaisen kaukomatkailijan Valter Juvan ja Otto Kalvitsan vaiheisiin. Viipurin työväen opiston ja kirjaston johtajana tunnetusta Valter Juvasta tuli oikean elämän Indiana Jones, joka tavoitteli Jerusalemin temppelistä kuningas Salomonin aarteita. Kontiolahdella syntynyt Otto Kalvitsa päätyi Suomen sisällissodan sekavien vaiheiden jälkeen Neuvostoliiton armeijan kartoittajalentäjäksi Siperiaan. Kalvitsa lensi ja kartoitti Siperian tutkimattomia seutuja tuhansia kilometrejä, jättäen tärkeän – mutta Suomessa vähän tunnetun – jälkensä ilmailuhistoriaan.

Teoksen on toimittanut Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja Jani Karhu, taitosta ja visuaalisesta ilmeestä vastaa graafikko Samu Aarnio