Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys on julkaissut vuosikirjaa vuodesta 1992 lähtien. Kirjat sisältävät teemaansa eri tavoin käsitteleviä asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita. Yhdistys julkaisee myös ei-vertaisarvioitua Pohjois-Karjalaan, historiaan ja menneisyyteen liittyvää kirjallisuutta monipuolisesti.
Yhdistyksen tavoitteena on laadukas kustannustoiminta, jossa yhdistyvät viimeaikaisin tieto sekä ihmisläheinen ilmaisu. Julkaisut on suunnattu kaikille historiasta ja Karjalasta kiinnostuneille. Vuosikirjan toimittamisessa noudatamme vertaisarviointimenettelyä, mikä tarkoittaa käsikirjoitusten ennakkoarviointia laadun varmistamiseksi. Tämä prosessi on vakiintunut tapa käydä tieteellistä keskustelua. Kutsumme kaksi toimituksen ulkopuolista ja riippumatonta asiantuntijaa arvioimaan kunkin artikkelin ja antamaan julkaisuehdotuksen. Arvio välitetään myös kirjoittajalle, joka saa arvokasta palautetta työstään, toimittajat saavat tukea toimituspäätöksille. Arviointi suoritetaan avoimesti eli kirjoittaja ja arvioija tietävät toistensa henkilöllisyyden.
Vertaisarvioija tarkastelee aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta sekä tutkimusasetelman ja tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa. Arvio suhteutetaan aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla. Tukena käytetään esimerkiksi kysymyksiä: 1) Esitelläänkö tutkimuskysymys, aineisto ja menetelmät ymmärrettävästi ja riittävällä tarkkuudella? 2) Onko aiheen ja aineiston tuntemus riittävää ja hyödynnetäänkö sitä luotettavasti? 3) Muodostavatko tutkimuskysymykset, menetelmät ja aineistot riittävän tasapainoisen kokonaisuuden? 4) Tekeekö kirjoittaja tekstissään sen mitä lupaa? Mitä uutta tietoa artikkeli tarjoaa? 5) Onko kuvitus riittävän selkeää ja yhteydessä tekstiin? 6) Sopiiko käsikirjoitus PKHY:n vuosikirjaan eli tarjoaako se kiinnostavaa luettavaa sekä tieteenalaan perehtyneille että suurelle yleisölle?
Kaikki arvioitavaksi annetut käsikirjoitukset ovat luottamuksellista aineistoa eikä niitä saa antaa eteenpäin. Yhdistys arkistoi arviot ja säilyttää prosessiin liittyvät tiedot vähintään viiden vuoden ajan tietosuoja-asetusta noudattaen. Lisätietoja tietosuojasta voi pyytää kunkin vuosikirjan toimittajilta tai yhdistyksen puheenjohtajalta.
Vuonna 2022 Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) myönsi vuosikirjasarjalle vertaisarviointitunnuksen merkittäväksi osoituksena tieteellisestä ennakkoarvioinnista. PKHY sitoutuu noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ohjeita. Lisää vertaisarvioinnista TSV ja Suomen tiedekustantajien liitto.
Toim. Jani Karhu, Marko Piipponen, Lauri Partanen & Jenna Pitkänen
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys 2024, 144 s.
Mitä tapahtuu pienen kunnan keskustaajamalle, kun siitä kuntaliitoksen jälkeen tulee entinen kuntakeskus? Entä millainen rooli ympäristössään on varattu toimintansa lopettaneiden kaivosten jätealueille? Millainen on tarina ihmisestä, josta tulee kansanperinteen kulttihahmo, mutta itse henkilö marginalisoituu historian hämäriin? Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys esittelee vuoden 2024 vuosikirjassaan mielenkiintoisia ja yllättäviäkin nostoja Marginaaleista: syrjäytetyistä, unohdetuista, tavalla tai toisella aikaisemmasta roolistaan vähäisempään siirtyneistä. Teos asettaa myös kysymyksen ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyen: ajautuuko Pohjois-Karjala valtakunnallisessa katsannossa marginaaliin, vai onko se siellä jo?
Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen digitaalisen julkaisemisen pilotti on nyt ulkona.
Yhdistys kokeilee digitaalista julkaisemista julkaisemalla Itä-Suomen yliopiston Historia- ja maantieteiden laitoksen Monimenetelmällinen tutkimus käytännössä opintojakson toteuttaman Joensuun keskustan lumovoimaa esittelevän ja arvioivan tutkimusraportin. Opintojakso toteutettiin yhteistyössä Joensuun kaupunkikeskustayhdistys Virran ja Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen kanssa.
Toim. Alina Kuusisto, Sanna Joska, Jenni Merovuo.
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys 2022, 184 s.
Baarikierros kuljettaa lukijoita ravintoloissa kaupungista maaseudulle, lähiöpubeista seurapiirien sydämeen ja 1600-luvulta 2000-luvulle. Kirja kuvaa pohjoiskarjalaisen ravintolaelämän muutosta ja sen omintakeisia mutta silti vahvasti aikaansa liittyviä ilmiöitä. Samalla se peilaa suomalaista ravintolakenttää ja yhteiskunnan modernisoitumista. Sukupuolten välinen tasa-arvoistuminen, tapakulttuurin normien keveneminen, alkoholipoliittisen säätelyn purkaminen, kaupungistuminen ja markkinatalouden nousu ovat esimerkkejä ravintolaelämään vaikuttaneista kehityskuluista. Kirjan kahdeksaa artikkelia ja tietolaatikoita täydentää runsas kuvitus.
Ylirajaiset kaupungit. Sortavala & Viipuri.
Toim. Miika Raudaskoski.
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys 2018, 107 s.
Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja 2017 – Ylirajaiset kaupungit – on aikamatka suomalaisillekin tuttuihin kaupunkeihin, Viipuriin ja Sortavalaan.
Professorit Maria Lähteenmäki ja Hannu Itkonen, tutkija Jani Karhu ja erikoistutkija Ismo Björn pohtivat artikkeleissaan historian ja kaupunkitilan monikerroksisuutta, ylirajaisuutta ja valtakamppailuja.
Tuloksena on ajankohtainen puheenvuoro kaupunkihistorian laajenevalla tutkimuskentällä, jossa perinteinen paikallishistoriallinen ote on saanut rinnalleen vahvan tieteellisen ja metodologisen tutkimusotteen.
Vuosikirjan artikkelit perustuvat Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen Studia generalia -luentosarjan esitelmiin.
Matkalla, kirjoituksia karjalaisen matkailun historiasta
Toim. Jani Karhu.
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys 2020, 182 s.
Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen 20. vuosikirja Matkalla, kirjoituksia karjalaisen matkailun historiasta, haastaa lukijan pohtimaan matkailun ja ihmisten liikkumisen merkitystä ja eri ilmenemismuotoja. Matkalla – avaa kutkuttavia näköaloja karjalaisen matkailun historiaan. Artikkelit johdattavat lukijan Kolin vaaroilta mustan matkailun synkkiin tunnelmiin, Salomonin temppelin mysteereihin, luostarin hartauteen ja aina Siperian hyisille aroille. Karjalasta on lähdetty lähelle ja kauas, Karjalaan on tultu läheltä ja kaukaa.
Kirjaan on koottu kuusi mielenkiintoista artikkelia, jotka osoittavat kuinka matkailu voi olla työtä, intohimoa, bisnestä, kulttuuria, politiikkaa eri muodoissaan ja virkistävää seikkailua.Teos on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa matkaillaan ennen kaikkea Pohjois-Karjalassa. Kirjan aloittavassa artikkelissa Asko Saarelainen esittelee ja arvioi Kolin matkailuhistorian alkuvaiheita sekä Koli-matkailun merkittävyyttä suhteessa aikansa matkailuun muualla Suomessa.
Seuraavassa artikkelissa Sirpa Sulopuisto esittelee Pohjois-Karjalan matkailun tärkeitä kehittämishankkeita: Parppeinvaara Ilomantsissa, Kolin lomakaupunkisuunnitelma 1970-luvulta, sekä Nurmeksen Bomba edustavat oivallisesti niitä teemoja, joiden varaan Pohjois-Karjalan matkailua on rakennettu.
Ensimmäisen osion viimeinen artikkeli on maakunnallisen matkailuhistorian osalta uusi avaus. Ismo Björn ja Jani Karhu asettavat paikallisen matkailun kansainvälisesti yhä suositumman Mustan matkailun kuolemaa ja tuskaa syleilevään viitekehykseen.
Teoksen toisessa osassa matkaillaan maakunnan ulkopuolella. Osion aloittaa Yuri Shikalovin neuvostovenäjälle suuntautunutta trokausmatkailua esittelevä artikkeli. Shikalov tuo esille, kuinka yksi aikansa merkittävistä turismi-ilmiöistä sai alkunsa, ja kuinka se lopulta olosuhteiden muututtua hiipui.
Sari Hirvonen puolestaan esittelee ja arvioi vanhan Valamon turismimatkailun kehitystä vuodesta 1910 vuoteen 1939. Hirvosen artikkeli osoittaa, kuinka luostari joutui Suomen itsenäistyttyä muuttamaan toimintaansa turismia suosivaksi aikaisemman pyhiinvaellusmatkailun sijaan.
Kirjan päättää Seppo Sivosen oivallinen katsaus kahden karjalaisen kaukomatkailijan Valter Juvan ja Otto Kalvitsan vaiheisiin. Viipurin työväen opiston ja kirjaston johtajana tunnetusta Valter Juvasta tuli oikean elämän Indiana Jones, joka tavoitteli Jerusalemin temppelistä kuningas Salomonin aarteita. Kontiolahdella syntynyt Otto Kalvitsa päätyi Suomen sisällissodan sekavien vaiheiden jälkeen Neuvostoliiton armeijan kartoittajalentäjäksi Siperiaan. Kalvitsa lensi ja kartoitti Siperian tutkimattomia seutuja tuhansia kilometrejä, jättäen tärkeän – mutta Suomessa vähän tunnetun – jälkensä ilmailuhistoriaan.
Teoksen on toimittanut Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja Jani Karhu, taitosta ja visuaalisesta ilmeestä vastaa graafikko Samu Aarnio
Itä on itä– Itä-Suomea etsimässä.
Suonna Kononen & Kimmo Kirves
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys 2022, 228 s.
Itäsuomalaisuus sulkee syliinsä savolaisuutta, karjalaisuutta, kainuulaisuutta ja rajaan liittyviä identiteettejä. Mutta onko semmoista paikkaa kuin Itä-Suomi, ja miten sinne pääsee? Sanomalehti Karjalaisen journalistit, kulttuuritoimittaja Suonna Kononen ja valokuvaaja Kimmo Kirves lähtivät selvittämään. Itä on itä -kirjassa haastatellaan itäisiä kulttuurintekijöitä ja tutkijoita ja kuljetaan itäisillä teillä. Sanansa sanovat muun muassa Atso Almila Kuopiosta, Antti Heikkinen Nilsiästä, Jouni Hynynen Lappeenrannasta, Mari Mörö Mikkelistä ja Jaakko Teppo Joensuusta.
Suonna Kononen (s. 1971) on Karjalaisen toimittajan lisäksi tietokirjailija ja muusikko, joka on tehnyt itäteemaista musiikkia Folkswagen- ja Huojuva lato -yhtyeissä. Kimmo Kirves (s. 1957) on kuvannut, paitsi työkseen Pohjois-Karjalaa, kansainvälisiä reportaaseja muun muassa Iranista, Brasialiasta ja Kambodzhasta, pitänyt useita valokuvanäyttelyitä ja julkaissut kaksi Joensuu-kuvateosta.
Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa.
Toim. Jenni Merovuo.
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys 2019, 286 s.
Uudet avaukset ja tulkinnat yhdistettynä moniääniseen tutkimusotteeseen monipuolistavat ja haastavat vakiintuneita käsityksiä sisällissodasta Pohjois-Karjalassa 1918.
Kirjan yhdeksän artikkelia kytkevät pohjoiskarjalaiset tapahtumat ja toimijat osaksi laajempaa kehitystä. Teos etenee näkökulmasta toiseen yksittäisten henkilöiden puheenvuoroiksi rakennettujen kertomusten kautta. Vahvaan lähdeaineistoon, kirjallisuuteen ja ihmiskohtaloihin perustuvat hahmot osoittavat, että sisällissota näkyi ja kuului myös pohjoiskarjalaisissa kodeissa ja kaduilla. Artikkelit valottavat kertomusten perspektiiviä ja syventyvät sodan syihin ja pitkälle ulottuviin seurauksiin.
Joensuun kaupungintalo.
Toim. Ismo Björn & Alina Kuusisto.
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys 2016, 199 s.
Jokaisella kaupungilla on oma rakennuksensa, josta koko kaupunki tunnetaan. Joensuussa se on 1914 valmistunut Joensuun kaupungintalo. Lukuisten eri toimintojensa kautta se on palvellut kaupunkilaisia yli sadan vuoden ajan. Joensuun kaupungintalo on monien kontrastien arkkitehtoninen arvorakennus, jolla on pitkä historia niin oikeisto-isänmaallisen aatteen tukikohtana kuin uudistuvan kulttuurin näyttämönä ja teatteriravintolana. Runsaasti kuvitetussa teoksessa 14 kirjoittajaa avaa ovia kaupunginteatterin eri merkityksiin.
Funkis Karjalassa I.
Samu Aarnio
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys 2016, 323 s.
Funkis Karjalassa I esittelee lähes 100 Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan alueella sijaitsevaa, sijainnutta tai sinne suunniteltua funktionalistista rakennusta. Rakennukset esitellään valokuvin niiden nykyisessä tilassa, vanhoin valokuvin, ja useasta kohteesta esitellään myös niiden alkuperäiset rakennuspiirustukset. Teoksessa paneudutaan myös 1930-luvulla alkaneisiin mainonnan ja markkinoinnin keinoihin, joiden avulla kauppiaat pyrkivät houkuttelemaan asiakkaita kauppoihinsa. Arkkitehtuurilla oli tässä kuluttamiseen tähtäävässä toiminnassa merkittävä rooli.
