VAPAAEHTOISET OPETTAVAT KONEELLE 1700-LUVUN KOUKEROITA
20.4.2023 Sanna Joska, Kansallisarkisto ja Jenni Merovuo, Itä-Suomen yliopisto Kansallisarkisto aloitti helmikuussa 2023 käsialantunnistustalkoot, jossa pyydettiin vapaaehtoisten apua 1700- ja 1800-lukujen tekstien puhtaaksikirjoittamiseen. Puhtaaksikirjoitettujen tekstien, niin kutsutun opetusaineiston, avulla kehitetään käsialamalleja, jotka osaavat lukea käsin kirjoitettua tekstiä. Digitoidut aineistot prosessoidaan käsialamallilla, minkä tuloksena saadaan käsin kirjoitetuista aineistoista koneluettuja tekstejä. Tällaista tekoälyä hyödyntävää teknologiaa on käytetty […]
KARJALA-YHTEISTYÖ ON ULKOPOLITIIKKAA, ALUEPOLITIIKKAA JA ARJEN VUOROVAIKUTUSTA
11.1.2023 Alina Kuusisto ja Pirjo Pöllänen, Karjalan tutkimuslaitos Suomessa tehtävän Venäjä- ja rajatutkimuksen identiteetti on helmikuun 2022 jälkeen ollut koetuksella. Viralliset yliopistotason yhteydet venäläisiin tutkijoihin ja yliopistoihin on katkaistu, ja arkisto- ja kenttätyö Venäjällä on vaikeutunut tai muuttunut mahdottomaksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjään liittyvä tutkimus olisi menettänyt merkityksensä. Venäjä on ja pysyy naapurinamme, […]
UUSIA TULKINTOJA KARJALAN LIITOSTA
14.6.2023 Alina Kuusisto, Karjalan tutkimuslaitos Karjalan Liiton uusi historiateos, Katja Tikan kirjoittama Politiikkaa ja piirakkaterapiaa. Karjalan Liitto 1940–2020 (SKS Kirjat 2023) on kunnianhimoinen järjestöhistoria. Teos haastaa perusteellisuudellaan ja temaattisuudellaan niin aikaisemmat liiton historiaa käsittelevät tutkimukset kuin lukijankin. Siirtokarjalaisuus ja siinä sivussa karjalainen järjestötoiminta ovat paljon tutkittuja teemoja, mutta uusi, aiempaa kokonaisvaltaisempi tulkinta Karjalan Liiton kuluneista vuosikymmenistä on […]
MIELIKUVIEN MAAILMA
25.2.2023 Jenna Pitkänen, historianopiskelija Syksyllä 2022 historian opinnoissani tuli vastaan mielenkiintoinen opintojakso: Historiallinen kuvatutkimus eli mielikuvatutkimus. Siinä tutkitaan lähteistä niiden sisältämiä mielikuvia sekä niiden muodostumista, olemassaoloa, tarkoitusta ja muutoksia. Tutkimuskohteena on myös lähteen ja mielikuvan tuottaja, jonka motiiveja ja toimintaa tarkastelemalla pyritään saamaan käsitys tämän arvoista ja maailmankäsityksistä. Samalla tutkittava asia yhdistetään ajalliseen kontekstiinsa. Kurssilla käsiteltiin […]
SUKU- JA HENKILÖHISTORIAA POHJOIS-KARJALAN PAIKALLISMUSEOISSA
18.7.2023 FM Jenna Pitkänen Innostuin museoista edellistä tekstiä kirjoittaessani, koska moni museo jäi tekstin ulkopuolelle. Siksi haluan esitellä joitain maakunnan pienempiä museoita ja kahta kulttuuriympäristöltään merkittävää sukutilaa. Tällä kertaa tekstin näkökulmana ovat henkilöt ja suvut. Esittelen erityisesti paikkoja, joissa vierailijat pääsevät tutustumaan sukujen ja henkilöiden omaan esineistöön sekä rakennuksiin ja pihapiireihin. Tunnettuja henkilöitä Runoilija Viljo Tuomelan eli […]
KUMMIA AAVEITA, OUTOJA KUMMITUKSIA – JOHDATUS HAAMUJEN JÄLJILLE
25.8.2023 Ismo Björn, erikoistutkija Kummituksia on monenlaisia ja niillä on monia erilaisia nimiä. Kummitus on usein läpikuultava hahmo, jolta saattavat puuttua pää, jalat tai kädet. Tällaisia kummituksia ovat aaveet ja haamut. Ne ovat henkiolentoja ilman todellista ruumista. Ne saattavat näyttäytyä, mutta ne eivät yleensä tee mitään. Aave on jotain olematonta. Haamu poikkeaa aaveesta siten, että […]
POHJOISKARJALAINEN ITSETUNTO JA SEN MUUTTUVAT RAKENNUSAINEET
12.9.2023 Ismo Björn, erikoistutkija Itsetunto on jotakin samaa kuin omanarvontunto. Se on tietoisuutta itsestään ja itsensä tuntemista. Siihen liittyy aina myös jonkinlainen ylpeys itsestään. Usein puhutaan itsetuntoisesta kansanluonteesta, jolloin oletetaan joillain ryhmällä olevan jotain toista ryhmää vahvempi itsetunto. Alueellista itsetuntoa kohottaa jonkun yksilön, mutta ennen kaikkea joukkueen menestys vaikkapa urheilussa. Kainuu juhlii Sotkamon Jymyn finaalipaikkaa […]
KARJALAN HISTORIANTUTKIMUS JA ARKISTOYHTEISTYÖ – TUTKIJAVIERAILUN ANTIA
11.6.2023 PKHY järjesti 30. lokakuuta 2023 yhteistyössä Sandarmoh-aktivistiryhmän kanssa jo perinteiseksi tulleen Venäjän poliittisten vainojen uhrien muistopäivän. Tämä aihe kiinnostaa suomalaisia. Neuvostoaikana suomalaisia – sisällissodan ”punikkeja”, 1930-luvun loikkareita, Pohjois-Amerikasta tulleita siirtolaisia sekä inkerinsuomalaisia – oli useiden vainojen kohteina. Erittäin synkkää aikaa oli 1930-luvun loppu, jolloin tuhansia suomalaisia vangittiin, teloitettiin tai karkotettiin täysin tekaistuilla syillä. Vaikka […]
PAIKALLINEN KANSALLISARKISTO ON POHJOIS-KARJALAN HISTORIANTUTKIMUKSEN KOHTALONKYSYMYS
12.8.2023 Marko Piipponen, FM, PKHY:n hallituksen jäsen, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto Monet ovat varmasti lukeneet Kansallisarkiston Joensuun toimipisteen mahdollisesta lakkauttamisesta (YLE:n uutinen 15.11.2023). Kyseessä olisi ruma isku joensuulaiselle historianopetukselle. Miten opiskelijat voivat harjoitella arkistotyöskentelyä ja konkreettisten lähteiden kanssa toimimista, jos paikallista arkistoa ei ole? Tämä tarkoittaisi sitä, että Itä-Suomen yliopiston historian koulutuksen lopettamista voitaisiin perustella sillä, että historiaa […]
LIUKUVA VIETTELYS – CURLINGIN SAAPUMINEN SUOMEEN
3.11.2024 Jenni Merovuo, kirjoittaja on projektitutkija Karjalan tutkimuslaitoksella sekä innokas curlingin harrastaja Joensuussa pelattiin maaliskuun toisena viikonloppuna 2024 curlingin SM-sarjan päätösturnaus, mikä sai pohdiskelemaan lajin juuria Suomessa. Curling (”köling, pitkä e:n ja ö:n välinen ääntiö alussa”, Etelä-Saimaa 2.2.1924), jota on yritetty suomentaa ainakin luutapalloksi, kivikiekoksi, harjapalloksi, lakaisupalloksi ja kurlaukseksi, on Skotlannista lähtöisin oleva laji, joka […]
MYYTTI IDÄN JA LÄNNEN VÄLISESTÄ RAJASTA
29.4.2024 Matias Akiala, 2. vuosikurssin historian opiskelija “Rajoja ja rakkautta” on kulunut, joskin tunnettu fraasi, jota vanhemmat hokevat lapsilleen siinä missä poliitikot äänestäjilleen. En ole poliitikko enkä vanhempi, vaan 2. vuosikurssin historian opiskelija, jolle rajat merkitsevät fyysisten valtiorajojen lisäksi kuvitteellisia ja keinotekoisesti luotuja rajoja. Ja juuri siitähän idän ja lännen välisessä rajanvedossa on kyse. Tässä […]
PUTIN JA MOLDOVAN ”HISTORIALLINEN LÄHEISYYS”
27.5.2024 Nico Lamminparras Kirjoittaja on sotilasasiantuntija, mutta pitkäaikaistyötön FM siitäkin huolimatta, että omaa 11 vuoden julkaisuhistorian pääosin Moldovasta, Transnistrian konfliktista ja Ukrainasta. Vanha sanonta tietää kertoa, että Venäjä on toista maata. Likipitäen tämä pitää paikkansa, mikäli kysymystä tarkastelee Suomen tai laajemmin länsimaiden katsantokannasta. Sillä on kuitenkin rajoitteensa. Jos asiaa lähestyisi Venäjän kulmasta, käsitys ”toisesta” osoittautuisi […]
SUOMEN KISSOJEN HISTORIAA
25.9.2024 FM Jenna Pitkänen Miina Keinänen ja Harri Nyman johdattelevat lukijat Suomen kissojen historian pariin mukaansatempaavassa kirjassa Kissojen Suomi: Katit historian poluilla (SKS, 2020). Teoksessa kerrotaan kissojen historiasta monipuolisesti esimerkiksi taiteen, muistiedon, kansanperinteen näkökulmista. Kirjoittajat pohtivat kirjan alkupuolella kissojen saapumista Suomeen idästä ja lännestä 800-1000 jKr. Pohdintoihin olisin kaivannut hieman selkeämpää ilmaisua tai taustoitusta siitä millä tavalla […]
SISSI JA MANNERHEIM – YKSILÖITYMISEN AIKAKAUDEN TYYLI-IKONIT
23.10.2024 Dosentti Ismo Björn Tavaratalojen hajuvesiosastojen asiakas on yhä useammin nuori mies. Tuoksut ovat tärkeässä asemassa osalle nuoria heidän tavoitellessaan huoliteltua ulkonäköä ja rakentaessaan omaa persoonaansa. Ulkoiseen olemukseen panostaminen liittyy vahvasti yhteiskunnan yksilöpainotukseen, mutta mukana on myös maahanmuuton tuomaa monikulttuurisuutta, tyylien ja tuoksujen moninaistumista. Ulkonäkö vie, ja sen uskotaan vievän yksilöä eteenpäin, avaavan ovia menestykseen. […]