Gagauzit, Moldovan Venäjä-mielisimmät
Nico Lamminparras Sotilasasiantuntija, väitöskirjatutkija Kun Gagauzian alue Etelä-Moldovassa 23 pnä joulukuuta 2025 juhlisti 31-vuotista autonomiaansa, seremonian avasi Moldovan hymni – mutta sitä seurasi heti Gagauzian haikea vastaava (GRT 2025). Tämä järjestely sinänsä palautuu autonomiasäädöksiin 1994. Sen sijaan avaussanat gagauziksi ja varsinkaan puheet venäjäksi eivät jättäneet epäilystä gagauzien omakuvasta. Mainittakoon, että jatkossa kommentoimani başkanin eli aluejohtaja […]
Gagauzit, turkinsukuiset ortodoksit
Nico Lamminparras Sotilasasiantuntija, väitöskirjatutkija Ukrainan-sodan myötä on piskuinen naapurimaa Moldova saanut kiitettävää huomiota kansainvälisesti, eikä vähiten Länsi-Euroopassa. Esimerkiksi lokakuun 2024 kansanäänestystä maan EU-jäsenyyttä linjaavista perustuslakilisäyksistä seurattiin tiiviisti paitsi Brysselissä, myös kotimaamme mediassa; outoa kyllä, samanaikaiset presidentinvaalit jäivät osaksi varjoon. Tuoreet syyskuun 2025 parlamenttivaalit kehystettiin lännessä peräti Moldovan Eurooppa-suuntauksen kohtalonhetkeksi, ja karmivana vaihtoehtona esitettiin maan paluu […]
Kriisi ja kehitys Karjalan historiassa
Sebastian Schiavone, FT, varhaismodernin sotahistorian tutkija, Itä-Suomen yliopisto Kesän mittaan Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistys on ryhtynyt työstämään uutta uusi vuosikirjaa, joka on järjestyksessä yhdistyksellemme jo kahdeskymmeneskolmas. Tämän kertaisen vuosikirja on nimeltään ”Kriisi ja kehitys – Historialliset käännekohdat ja niiden esitykset Karjalan historiassa” ja sen toimittavat FT Sebastian Schiavone ja FM Marko Piipponen. Kriisi ja kehitys ovat […]
Oikeushistoriaa sanomalehdistä
Marko Piipponen, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto Historiantutkimuksen kehittyessä monet vanhat tulkinnat voivat nykypäivänä näyttää vanhentuneilta. Esimerkiksi Heikki Ylikangas (1979, s. 31–32) on todennut, etteivät vankeinhoitoideologia ja -politiikka selviä sanomalehdistä käsin, vaan lainsäädäntöprosessin valmistelua ja toteuttamista valaisevista lähteistä. Toivo Palokoski (1979) ei vankeinhoitotoimen historiantutkimuksen lähteitä käsittelevässä alustuksessaan edes mainitse sanomalehtiä lähteinä, joilla voisi tutkia vankeinhoidon historiaa. Vankeinhoidon […]
”Laps tuop leivän tullessaan”
Sonja Nikkanen, perinteentutkimuksen maisteriopiskelija Millainen on karjalainen rotinaperinne? ”Laps tuop leivän tullessaan” on lainaus haastattelusta, joka kiteyttää rotinaperinteen sanoman. Varsinkin Itä-Suomessa on tapana, että kun perheeseen syntyy lapsi, niin sukulaiset ja ystävät tuovat vauvalle ja perheelle mukanaan syömistä. Näin voidaan ajatella, että lapsi tuo leivän mukanaan. Käsittelen kirjoituksessa rotinaperinnettä tekeillä olevan pro gradu -tutkielmani ja […]
VAPAAEHTOISET OPETTAVAT KONEELLE 1700-LUVUN KOUKEROITA
20.4.2023 Sanna Joska, Kansallisarkisto ja Jenni Merovuo, Itä-Suomen yliopisto Kansallisarkisto aloitti helmikuussa 2023 käsialantunnistustalkoot, jossa pyydettiin vapaaehtoisten apua 1700- ja 1800-lukujen tekstien puhtaaksikirjoittamiseen. Puhtaaksikirjoitettujen tekstien, niin kutsutun opetusaineiston, avulla kehitetään käsialamalleja, jotka osaavat lukea käsin kirjoitettua tekstiä. Digitoidut aineistot prosessoidaan käsialamallilla, minkä tuloksena saadaan käsin kirjoitetuista aineistoista koneluettuja tekstejä. Tällaista tekoälyä hyödyntävää teknologiaa on käytetty […]
KARJALA-YHTEISTYÖ ON ULKOPOLITIIKKAA, ALUEPOLITIIKKAA JA ARJEN VUOROVAIKUTUSTA
11.1.2023 Alina Kuusisto ja Pirjo Pöllänen, Karjalan tutkimuslaitos Suomessa tehtävän Venäjä- ja rajatutkimuksen identiteetti on helmikuun 2022 jälkeen ollut koetuksella. Viralliset yliopistotason yhteydet venäläisiin tutkijoihin ja yliopistoihin on katkaistu, ja arkisto- ja kenttätyö Venäjällä on vaikeutunut tai muuttunut mahdottomaksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjään liittyvä tutkimus olisi menettänyt merkityksensä. Venäjä on ja pysyy naapurinamme, […]
UUSIA TULKINTOJA KARJALAN LIITOSTA
14.6.2023 Alina Kuusisto, Karjalan tutkimuslaitos Karjalan Liiton uusi historiateos, Katja Tikan kirjoittama Politiikkaa ja piirakkaterapiaa. Karjalan Liitto 1940–2020 (SKS Kirjat 2023) on kunnianhimoinen järjestöhistoria. Teos haastaa perusteellisuudellaan ja temaattisuudellaan niin aikaisemmat liiton historiaa käsittelevät tutkimukset kuin lukijankin. Siirtokarjalaisuus ja siinä sivussa karjalainen järjestötoiminta ovat paljon tutkittuja teemoja, mutta uusi, aiempaa kokonaisvaltaisempi tulkinta Karjalan Liiton kuluneista vuosikymmenistä on […]
MIELIKUVIEN MAAILMA
25.2.2023 Jenna Pitkänen, historianopiskelija Syksyllä 2022 historian opinnoissani tuli vastaan mielenkiintoinen opintojakso: Historiallinen kuvatutkimus eli mielikuvatutkimus. Siinä tutkitaan lähteistä niiden sisältämiä mielikuvia sekä niiden muodostumista, olemassaoloa, tarkoitusta ja muutoksia. Tutkimuskohteena on myös lähteen ja mielikuvan tuottaja, jonka motiiveja ja toimintaa tarkastelemalla pyritään saamaan käsitys tämän arvoista ja maailmankäsityksistä. Samalla tutkittava asia yhdistetään ajalliseen kontekstiinsa. Kurssilla käsiteltiin […]
SUKU- JA HENKILÖHISTORIAA POHJOIS-KARJALAN PAIKALLISMUSEOISSA
18.7.2023 FM Jenna Pitkänen Innostuin museoista edellistä tekstiä kirjoittaessani, koska moni museo jäi tekstin ulkopuolelle. Siksi haluan esitellä joitain maakunnan pienempiä museoita ja kahta kulttuuriympäristöltään merkittävää sukutilaa. Tällä kertaa tekstin näkökulmana ovat henkilöt ja suvut. Esittelen erityisesti paikkoja, joissa vierailijat pääsevät tutustumaan sukujen ja henkilöiden omaan esineistöön sekä rakennuksiin ja pihapiireihin. Tunnettuja henkilöitä Runoilija Viljo Tuomelan eli […]
KUMMIA AAVEITA, OUTOJA KUMMITUKSIA – JOHDATUS HAAMUJEN JÄLJILLE
25.8.2023 Ismo Björn, erikoistutkija Kummituksia on monenlaisia ja niillä on monia erilaisia nimiä. Kummitus on usein läpikuultava hahmo, jolta saattavat puuttua pää, jalat tai kädet. Tällaisia kummituksia ovat aaveet ja haamut. Ne ovat henkiolentoja ilman todellista ruumista. Ne saattavat näyttäytyä, mutta ne eivät yleensä tee mitään. Aave on jotain olematonta. Haamu poikkeaa aaveesta siten, että […]
POHJOISKARJALAINEN ITSETUNTO JA SEN MUUTTUVAT RAKENNUSAINEET
12.9.2023 Ismo Björn, erikoistutkija Itsetunto on jotakin samaa kuin omanarvontunto. Se on tietoisuutta itsestään ja itsensä tuntemista. Siihen liittyy aina myös jonkinlainen ylpeys itsestään. Usein puhutaan itsetuntoisesta kansanluonteesta, jolloin oletetaan joillain ryhmällä olevan jotain toista ryhmää vahvempi itsetunto. Alueellista itsetuntoa kohottaa jonkun yksilön, mutta ennen kaikkea joukkueen menestys vaikkapa urheilussa. Kainuu juhlii Sotkamon Jymyn finaalipaikkaa […]
KARJALAN HISTORIANTUTKIMUS JA ARKISTOYHTEISTYÖ – TUTKIJAVIERAILUN ANTIA
11.6.2023 PKHY järjesti 30. lokakuuta 2023 yhteistyössä Sandarmoh-aktivistiryhmän kanssa jo perinteiseksi tulleen Venäjän poliittisten vainojen uhrien muistopäivän. Tämä aihe kiinnostaa suomalaisia. Neuvostoaikana suomalaisia – sisällissodan ”punikkeja”, 1930-luvun loikkareita, Pohjois-Amerikasta tulleita siirtolaisia sekä inkerinsuomalaisia – oli useiden vainojen kohteina. Erittäin synkkää aikaa oli 1930-luvun loppu, jolloin tuhansia suomalaisia vangittiin, teloitettiin tai karkotettiin täysin tekaistuilla syillä. Vaikka […]
PAIKALLINEN KANSALLISARKISTO ON POHJOIS-KARJALAN HISTORIANTUTKIMUKSEN KOHTALONKYSYMYS
12.8.2023 Marko Piipponen, FM, PKHY:n hallituksen jäsen, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto Monet ovat varmasti lukeneet Kansallisarkiston Joensuun toimipisteen mahdollisesta lakkauttamisesta (YLE:n uutinen 15.11.2023). Kyseessä olisi ruma isku joensuulaiselle historianopetukselle. Miten opiskelijat voivat harjoitella arkistotyöskentelyä ja konkreettisten lähteiden kanssa toimimista, jos paikallista arkistoa ei ole? Tämä tarkoittaisi sitä, että Itä-Suomen yliopiston historian koulutuksen lopettamista voitaisiin perustella sillä, että historiaa […]