Sebastian Schiavone, FT, varhaismodernin sotahistorian tutkija, Itä-Suomen yliopisto
Kesän mittaan Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistys on ryhtynyt työstämään uutta uusi vuosikirjaa, joka on järjestyksessä yhdistyksellemme jo kahdeskymmeneskolmas. Tämän kertaisen vuosikirja on nimeltään ”Kriisi ja kehitys – Historialliset käännekohdat ja niiden esitykset Karjalan historiassa” ja sen toimittavat FT Sebastian Schiavone ja FM Marko Piipponen.
Kriisi ja kehitys ovat termejä, jotka luovat vahvoja mielleyhtymiä asioihin ja tapahtumiin, jotka on kenties helppo tulkita toistensa vastakohdiksi. Sanana kehityksen pohjavire on positiivinen, siinä missä kriisiä on harvoin helppo tulkita muuna kuin negatiivisena ilmiönä. Tästä huolimatta nämä kaksi teemaa ovat erottamattomasti kietoutuneita toisiinsa: kaaosta seuraa uusi järjestys, eikä mikään järjestys ole ikuinen. Historiankirjoituksessa valittu näkökulma voi määrittää tapahtuman tulkintaa ensisijaisesti kriisiksi tai kehitykseksi, mutta näkökulmien vaihtuessa myös ilmiön tulkinta voi kääntyä päälaelleen. Niin ikään valittu näkökulma voi määrittää, esitetäänkö kriisi tai kehitys globaalina vai paikallisena, tiettyyn maantieteelliseen tai kulttuuriseen alueeseen sidottuna ilmiönä. Yhtä kaikki, kriisien ja kehityksen hetket merkitsevät historiallisissa esityksissä lähes aina historian tärkeitä käännekohtia.
Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen 23. vuosikirja ottaa tarkasteluun joukon perinteisesti kriiseiksi tai tärkeiksi kehityksen hetkiksi tulkittuja tapahtumia ja ilmiöitä Karjalan historiasta 1500-luvun lopulta 1900-luvun loppuun ja kysyy: miten näitä ilmiöitä on yhteiskunnassa esitetty ja muistettu ja millaisia uusia näkökulmia niihin voisi olla tarjolla? Vuosikirjan kirjoitukset käsittelevät suuria geopoliittisia ja kulttuurillisia kriisejä ja kehityskulkuja tarkastellen niitä Karjalan historian näkökulmasta. Samalla kirjoitukset kuitenkin nostavat myös esiin vähemmän huomiota osakseen saaneita paikallisia ilmiöitä ja tarkastelevat, kuinka ne ovat vaikuttaneet Karjalan alueeseen ja sen asukkaisiin, ja kuinka ilmiöt toisaalta myös kietoutuvat osaksi suurempia historiallisia kehityskulkuja. Viimeiseksi kirjoitukset myös tarkastelevat, millaisia merkityksiä Karjalaan vaikuttaneet suuret ja pienet kriisien ja kehityksen hetket ovat yhteiskunnassa saaneet, niin Pohjois-Karjalassa, kuin suomalaisessa yhteiskunnassa laajemmin.
Luvussa Vieraat Väet – Ulkomaisten upseerien ja sotaväen vaikutus Karjalassa kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan kamppailussa Ruotsin kruunusta 1592–1599 FT Sebastian Schiavone tarkastelee perinteisesti vähäiselle tarkastelulle jääneiden, Viipurissa, Inkerissä ja Käkisalmen läänissä toimineiden, Ruotsin kruunun palveluksessa sotineiden ulkomaisten upseereiden ja sotilaiden tärkeää vaikutusta Karjalalle 1500-luvun lopun ruotsalaisessa sisällissodassa.
Luvussa Ortodoksiporvari ruptuurisodan jälkeisessä Käkisalmessa FM Jenni Merovuo käsittelee ortodoksiporvarien Tretko ja Vasili Kyykän asemaa Käkisalmen kaupungissa 1600-luvun jälkipuoliskolla mikrohistoriallisin menetelmin. Ruptuurisota (1656–1568) on käännekohta Karjalan historiassa, jolloin ortodoksiväestö pakeni pääosin Ruotsin valloittamilta alueilta Venäjälle ja rajaseutu luterilaistui. Ortodoksiporvarit eivät kuitenkaan kadonneet Käkisalmesta täysin. Isä Tretko onnistui säilyttämään asemansa ruptuurisodan jälkeen ja hänen poikansa Vasili valittiin vuosisadan lopulla raatimieheksi. Raatimiehet kuuluivat usein porvariston keskikastiin.
Luvussa Suomenruotsalaisen karelianismin renessanssi 1930-luvulla FT Meri Arni-Kauttu käsittelee 1930-luvulla Karjalaan suuntautunutta mutta aikansa poliittisille ääri-ilmiöille vierasta ”karelianistista renessanssia”, jota suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset modernistit edustivat. Luvussa Arni-Kauttu selkeyttää karelianismin käsitettä, etenkin 1930-luvun modernistien karelianismia, jonka professori Yrjö Hirn määritteli 1939. Arni-Kauttu selvittää millaiset siteet ruotsalaisilla modernisteilla oli Karjalaan alueena ja kulttuurina, sekä mikä innoitti modernisteja karjalaisessa kulttuurissa?
Luvussa Mätäsvaara 1905–2025 FM Ville Lodders kirjoittaa Lieksaan kuuluvan Mätäsvaaran kaivoskylän historiasta 1900-luvun alusta 2000-luvulle. Molybdeenikaivoksen ympärille rakentunut kylä koki 1900-luvun alussa nopean kasvun vuodet, jotka kuitenkin katkesivat kaivostoiminnan loppumiseen toisen maailmansodan jälkeen. Luvussaan Lodders tarkastelee erityisesti kaivostoiminnan loppumisen vaikutuksia Mätäsvaaran kylälle ja kyläläisille, sekä kylän selviytymistä ja kehittymistä kaivostoiminnan päättymistä seuranneina vuosikymmeninä.
Luvussa Pohjois-Karjalan kuntien heraldiikka heraldiikan harrastaja Tuomas Poutiainen tarkastelee pohjoiskarjalaisten kuntavaakunoiden kehitystä 1900-luvulla. Poutiainen käsittelee kuntavaakunoiden syntyprosessia, sekä siihen liittynyttä poliittista päätöksentekoa, sekä yhteiskunnallista keskustelua. Luvussa Poutiainen nostaa esiin, kuinka pohjoiskarjalaista identiteettiä ja historiaa pyrittiin esittämään ja luomaan vaakunaheraldiikan avulla; millaisia teemoja vaakunoihin haluttiin, kuinka esitetyt teemat valikoituivat ja mitä vaakunoissa ei haluttu esittää.
Luvussa Pohjois-Karjalan lääninvankilan perustamisesta käyty julkinen keskustelu FM Marko Piipponen käsittelee Pohjois-Karjalan lääninvankilan syntyprosessia, sekä siihen liittynyttä yhteiskunnallista keskustelua. Pohjois-Karjalan lääninvankila (nykyinen Pyhäselän vankila) oli itsenäisen Suomen ensimmäinen uusi lääninvankila. Aiemmassa Pohjois-Karjalan lääninvankilaa käsittelevässä tutkimuksessa oikeusministeriön kriminaalipoliittinen ulottuvuus on jäänyt piiloon. Vankilan perustamishistoriaan liittyy alue- ja kriminalipolitiikan välinen yhteenliittymä, jossa Pohjois-Karjalan kunnat taistelivat siitä, mihin uusi lääninvankila tultaisiin rakentamaan. Sanomalehti Karjalaisen uutisia hyödyntämällä Piipponen esittää luvussaan, kuinka oikeusministeriön kriminaalipoliittinen visio ja aluepoliittiset tavoitteet kohtasivat toisensa, jonka lopputuloksensa Pyhäselkä sai oman lääninvankilansa.
Uuden vuosikirjan työstäminen näkyy myös Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen tulevassa ohjelmassa. Syyskuussa 2025 Tuomas Poutiainen pitää yhdistyksen esitelmätilaisuudessa esityksen omasta luvustaan, kun taas marraskuussa Sebastian Schiavone esittelee omaa aihettaan. Niin ikään alkuvuodesta myös Ville Lodders ja Jenni Merovuo pitävät esitelmät omista luvuistaan.
Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja nro.23 Kriisi ja kehitys – Historialliset käännekohdat ja niiden esitykset Karjalan historiassa ilmestyy loppuvuonna 2026.